Hesarin otsikosta huolimatta artikkeli kertoo vein biopolttoaineiden ympäristöbonuksista.

Helsingin seudun liikenne eli HSL käytti vuosina 2011–2025 ympäristöbonuksiin yhteensä 14,72 miljoonaa euroa ennen järjestelmän lakkauttamista vuoden 2026 alussa.

Tarkoituksena oli vähentää bussiliikenteen päästöjä.

Viidentoista vuoden jälkeen HSL päätyi toisenlaiseen arvioon. Bonusrahat ohjautuivat [HSL:n yksikön päällikkö Ville] Uusi-Rauvan mukaan lähes kokonaan biopolttoaineeseen. Biopolttoaine pienensi HSL:n omia päästölukuja, mutta ei vähentänyt Suomen hiilidioksidipäästöjä.

HSL:n biopolttoaineen käyttö ei lisännyt uusiutuvan polttoaineen kokonaismäärää Suomessa.

Tämä johtuu siitä, että jakeluvelvoitetta koskeva laki velvoittaa polttoaineiden jakelijat toimittamaan vuosittain tietyn vähimmäisosuuden uusiutuvaa polttoainetta.

Kun HSL-liikenteen bussiyhtiö osti bonuksen avulla puhdasta biopolttoainetta, määrä laskettiin osaksi jakelijan velvoitetta. Jakelija saattoi silloin käyttää vastaavasti vähemmän uusiutuvaa polttoainetta muualla esimerkiksi tavalliseen dieseliin sekoitettuna.

HSL:n tulkinnassa uusiutuvan polttoaineen kokonaismäärä Suomessa ei siis kasvanut, vaan sen käyttökohde vaihtui.

Uusi-Rauva toteaa, että bonusrahat kanavoituivat biopolttoaineeseen, koska sillä sai järjestelmän laskentakaavassa suurimman päästövähennyksen euroa kohden.

Esimerkiksi sähköbussi pärjäsi laskentamallissa biopolttoainetta heikommin, mutta sen hyöty olisi ollut todellinen.

Miljoona euroa vuodessa bonuksiin, joiden vaikutus oli plus-miinus nolla. Ne muutti järjestelmää vasta kun HSL:lle tuli uutta henkilöstöä ja ne pohti et mitäs tää ny on. 15 miljoonalla olis voinu tukea monen sähköbussin ostamista, jolla olis ollu oikea vaikutus ajelun päästöihin.

HSL pohti näitä asioita vuoden 2010 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden kehittämismahdollisuudet (pdf) pamfletissaan. Melkoisen hauskalla tavalle ne kirjoitti sinne sivulle 59:

Vähäpäästöisen sähkön hankinnalla ei ole välttämättä minkäänlaista positiivista ilmastovaikutusta. Positiivisia vaikutuksia syntyy ainoastaan, jos vähäpäästöisen sähkön hankinta aiheuttaa sen, että uutta lisätuotantokapasiteettia rakennetaan tai vähäpäästöisen sähkön tuotantoa nostetaan muilla keinoilla.

Jonka mekanismi on sama kuin nyt paljastanut ongelma biopolttoaineiden kanssa, mut jotenkin ne sai kirjattua sen vain sähkön ongelmaksi, eikä ymmärtänyt että ihan sama on biopolttoaineillakin.

Biopolttoaineista ne kirjoitti sivulle 60:

Varmistamalla, että bussikalusto liikennöi biopolttoaineilla, voidaan vaikuttaa suoraan liikennesuoritteen ilmastovaikutuksiin. Myös biopolttoaineiden tuotannolla on ilmastovaikutuksia. Osa syntyy maanviljelyksen tai raakaaineen keräämisen päästöistä, osa polttoaineen tuotannosta ja loput polttoaineen jakelusta tai toimittamisesta käyttäjälle.

Sanaa jakeluvelvoite ei näytä lapustä löytyvän.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) aloittaa selvityksen Garden Helsingin hankeyhtiön ilmoitusvelvollisuudesta. Hankeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori ei ollut ilmoittanut lobbauksestaan avoimuusrekisteriin.

Kuun alussa kerrottiin että VTV pohtii, jos asiaa pitää alkaa selvittämään. Nyt on sit sellainen tarve löytynyt.

Hallitus päätti viime vuoden puoliväliriihessä myöntää 35 miljoonaa euroa investointitukea Helsinkiin kaavaillulle Helsingin Garden-hankkeelle. Pääministeri Petteri Orpon mukaan kokoomus toi asian riihineuvotteluihin osana talous- ja työllisyystoimia.

Käytännössä VTV:n selvityksen tekeminen tarkoittaisi virallisen valvontaprosessin aloittamista.

Oppositiopuolueista on tullut vaatimuksia asian selvittämisestä eduskunnassa, mutta ne on kesälomalla, joten vaikka ne sais aikaan luottamusäänestyksen, siihen tuskin osallistuu kovin moni. Vasta, jos hallituspuolueista löytyy tyytymättömyyttä, siitä voi tulla jotain. VTV taas valvoo omalla mandaatillaan, eikä niitä näytä kesäloma haittaavan.

Tarkalleen VTV:

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on päättänyt ryhtyä selvittämään Projekti GH Oy:n ilmoitusvelvollisuutta. Asian selvittäminen on osa VTV:n lakisääteistä tehtävää avoimuusrekisterin valvontaviranomaisena. Valvonnan aikana virasto hankkii ja arvioi asiaan liittyvät tiedot ennen mahdollisia jatkotoimenpiteitä.

Eli mahdollinen puute olisi Projekti GH Oy:n puolella, joka varmaan henkilöityy sit Vapaavuoreen.

Varovaisella tavalla hyviä uutisia.

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,8 % vuonna 2025, kertovat Tilastokeskuksen tarkentuneet ennakkotiedot. Aiempi kasvuarvio oli 0,2 %.

Kasvua vauhditti erityisesti viennin hyvä vire. Kasvu jatkui myös kuluvan vuoden  ensimmäisellä neljänneksellä.

”Vahvaa kehitystä on nähty nyt useammalla toimialalla. Ulkomaankaupan kohentuminen näkyy myös vaihtotaseessa, joka oli pitkästä aikaa ylijäämäinen vuonna 2025”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusisto kertoo.

Viennin kasvun vaikutus heijastuu myös työllisyyteen. Työllisyys kasvoi vientiään kasvattaneilla teollisuuden toimialoilla, vaikka työllisten määrä koko talouden tasolla väheni vuonna 2025.

Se, että meillä on yhä vietävää, tai ainakin enemmän vietävää kuin tuotavaa, on hyvä merkki. Jos tilanne saadaan jatkumaan, meillä on enemmän pelivaraa. Joskin,

Julkisissa investoinneissa on ollut selvää kasvua, jonka taustalla ovat erityisesti puolustusteollisuuden investoinnit. Niiden vaikutus näkyi erityisesti vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä.

”Valtaosa puolustusinvestointien kasvusta tulee tuonnista. Tuontiin perustuvat investoinnit eivät suoraan nosta bruttokansantuotetta, mutta koska myös näihin kohdistetaan tuotevero, niillä on myös bruttokansantuotetta nostava vaikutus. Bruttokansantuote lasketaan arvonlisäyksen ja tuoteverojen summana”, Kuusisto sanoo.

Ongelma on että ilman sotaa puolustushankintojen arvo on lähinnä niiden aiheuttamassa työllisyydessä ja tuotteiden viennissä. Vaikka sieltäkin on tullut hyviä uutisia, mitä omavaraisempia ollaan, sitä parempi, ihan jo taloudenkin kannalta. Mut, on tietysti ihan selvää et puolustustarvikkeissa on tuotteita, joita voi pienen maan voi olla hankala tuottaa itse. Ja EU-yhteistyölläkin on omat haasteensa.

Tähän liittyvässä tilastosivussa kerrotaan että kotitalouksien säästämisaste kasvoi ja velkaantumisaste laski. Mitkä on sekä hyviä että huonoja asioita. Kuluttamisen pienentyminen vaikuttaa työllisyyteen, mutta samalla kriisinsietokyky paranee, kun on enemmän resursseja käytettävissä.

Ylen toimittaja ilmoittautui opiskelijaksi avoimille terveysalan verkkokursseille Kaakkois-Suomen ja Vaasan ammattikorkeakouluihin sekä Karelia-ammattikorkeakouluun.

Toimittaja huijasi tekoälyn avulla ja pääsi kaikista viiden opintopisteen kursseista läpi muutamassa tunnissa.

Testatut kurssit käsittelivät turvallista lääkehoitoa ja tehohoitoa.

Suomalaisilla ammattikorkeakouluilla on laaja valikoima opintojaksoja, jotka kuka tahansa voi suorittaa ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan. Osan kursseista voi tehdä etänä oman aikataulun mukaan.

Kurssit voi myöhemmin saada osaksi korkeakoulututkintoa. Haluan selvittää, voiko niistä päästä nopeasti läpi tekoälyä käyttämällä ja oppimatta mitään.

Se, että tekoälyn voimalla pärjää jossain kurssissa ei ole niiden nykymalleilla yllättävää. Itse käytän ChatGPT:n maksullista versiota työssa sisäisen dokkareiden tekemiseen. Joka kerta kun tulee joku uusi tai monimutkainen asia eteen, teen siitä meille wiki-artikkelin yleensä ChatGPT:llä. Edellinen ChatGPT:n malli oli jo käyttökelpoinen, mut tämä nykyinen on ainakin meidän kontekstissa järkyttävän hyvä.

Ne on kuitenkin asioita, joita jo ymmärrän, eli jos en käyttäisi tekoälyä, saisin ne tehtyä, mutta se alkaisi valmistajien dokkareiden kahlaamisella, johon menee helposti paljon aikaa, koska kovin monella IT-puljulla ei ole hyviä dokkareita omista tuotteistaan. Tekoäly kahlaa ne muutamassa sekunnissa ja esittää käsillä olevaan ongelmaan liittyvät ratkaisut.

Periaatteessa kuka tahansa ilman ennakkoymmärrystä aihealueesta saisi samat vastaukset aikaan. Mikä on varmaan se mitä artikkelissa tapahtui. Mutta, ilman todellista ymmärrystä asiasta, virheen mahdollisuus on merkittävä. Joskin tällä viimeisimmällä mallilla virheiden osuus on selvästi laskenut.

Merkittävää on et jos jo opiskeluvaiheessa korvaa oppimisen tekoälyllä, asiat ei ole pään sisällä sellaisella tasolla, joka mahdollistaa niiden ymmärtämisen. Silloin oma osaaminen voi jäädä tekoälyn varaan. Ja nyt on kyse asioiden ymmärtämisestä, ei siitä että helpottaisi jotain mekaanista toimenpidettä kuten tehdään laskimella. Kyse on siitä ettei ymmärrä mitä laskee, eikä pysty päättelemään onko laskutoimitus ongelmaan oikea ja onko tulos relevantti.

Suomalaisen teknologiayhtiö Iceyen tutkasatelliitti kiertää maapalloa noin 500 kilometrin korkeudessa. Toukokuussa lähes samalle kiertoradalle siirtyi viisi venäläistä satelliittia.

Ratamuutoksista kertoi ensimmäiseksi julkisuuteen avaruustiedusteluun erikoistuneen yhdysvaltalaisen Integrity ISR -yhtiön analyytikko Greg Gillinger. Hänen mukaansa venäläisten liikehdintä on ”alarming”, eli hälyttävää.

Tilanne ei ole huolestuttava, toteavat avaruustilannekeskuksen tutkimusyksikön päällikkö, professori Ari-Matti Harri sekä Maanpuolustuskorkeakoulun avaruussotaopin opettaja, komentajakapteeni Juuso Liekkilä.

– En mitenkään ylidramatisoisi asiaa. Tulkitsen niin, että siinä ensisijaisesti harjoitellaan usean satelliitin ratamanööverejä. Kuinka tarkasti päästään jollekin tietylle kiertoradalle ja jonkin halutun kohteen lähelle, Harri sanoo.

– Minun on vaikea ymmärtää, mitä hyötyä siitä on verrattuna siihen, että sinne olisi siirretty vain yksi satelliitti. Nyt ne kaikki ovat kuluttaneet polttoainettaan, hän [Liekkilä] sanoo.

Iceyen satelliittien määrä on vähän epäselvä, ne itte sanoo 70, mut N2YO sanoo että niistä 17:n kiertorata on vuosien saatossa heikentynyt. Eli mahdollisesti 53 käyttökelpoista satelliittia. Ne ampuu joitain uusia satelliitteja vuosittain avaruuteen, joten määrät varmaan muuttuu.

ESA:n eoPortalissa on pidempi selostus ICEYE:stä ja myös esimerkkikuvia. ICEYE:llä on omia esimerkkikuvia.

Artikkelissa on enemmänkin pohdiskelua siitä mitä Venäjä mahdollisesti yrittää saada aikaan, ehdotuksena oli demonstraatio ja harjoitus. Vois olettaa et päämäärä on niille tärkeää, koska ne kuluttaa satellittiensa polttoainetta sen saavuttamiseen. Tosta voi katsoa missä satelliitti nyt on.

Jos olet sisätiloissa, pysy sisätiloissa, poissa ikkunoiden ja ovien läheisyydestä. sisätiloissa on hyvä oleskella rakennuksen keskiosissa huoneessa, jossa on vahvat seinät.

Jos olet kulkuneuvossa, poistu kulkuneuvosta ja hakeudu sisätiloihin. kulkuvälineen kuljettaja vastaa siitä, ettei pysäköity kulkuvälinehaittaa hälytysajoneuvoja.

Jos et pääse sisätiloihin, etsi mahdollisimman suojainen paikka, jossa olet seinien tai muiden esteiden suojaama. jos olet maastossa ja havaitset droonin, suojaudu mahdollisuuksien mukaan maanpinnan alapuolelle, esimerkiksi ojaan tai kuoppaan.

SInänsä ok, jos räjähde-drone on lähellä, sen ja itsensä väliin on hyvä laittaa jotain. Mut, ongelma on et kun vaaratiedote annetaan niin suurelle alueelle, viimeksi koko Uusimaalle merialueet mukaanlukien, sen pinta-ala on ihan hervoton verrattuna dronen aiheuttamaan vaaraan. Poliisi ohjeistaa pysymään 150m päässä maassa olevasta dronesta, joten yksittäisen dronen vaara-alueen koko on vähän alle 1km². Uusimaa on merialueiden kanssa yli 16000km². Noin puolet vaara-alueesta oli merta, siellä on yleensä vähän ihmisiä. Toinen puoli on maata, mut iso osa siitäkin on metsää ja peltoa ihmisien sijaan.

Joten, en oikein ymmärrä miksi dronen aiheuttamaan vaarailmoitukseen pitäisi reagoida noiden ohjeiden mukaan. Todennäköisyys että drone on ihmisten lähellä on pieni. Jos droneja tulee enemmän, noi laajat toistuvat vaarailmoitukset alkaa varmasti kyllästyttämään ennen pitkää.

Voi tietenkin olla että dronen sijainnin ja suunnan selvittäminen on hankalaa, ja ne voi muuttua, mut jos ne ei ole tiedossa, vaaratiedotteen pitäisi olla enemään tiedote mahdollisesta vaarasta; vältä turhaa matkustamista, kuuntele radiota, tms. Ja jos drone tulee sen jälkeen kohti asuttua aluetta, sit voi antaa radiossa vakavamman ilmoituksen, pienemmälle alueelle, joihin noi ohjeet sopis paremmin. Se tietenkin vaatis et me pystyttäis seuraamaan niitä reaaliajassa viimeistään kun ne alkaa olla lähellä.

En tiedä miksi Helatorstai on, enkä jaksa kysyä ChatGPT:ltä. Mutta tiedän etten tiennyt että on Helatorstai kun lähdin töihin. Vasta kun huomasin et ei oikein ollut muita paikalla ja tiketit ei ollu edenny, paljastui että eihän ne muut ole töissä tänään. Muutama asiakas on varmaan hyvin tyytyväinen kun niiden asiat edistyy arkipyhästä huolimatta, kun ehdin jo pari tikettiä ratkaisemaan.

Joten, mites muitten Kokotorstai?

Korkein oikeus (KKO) on tuominnut kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Syytteet eivät sisältäneet siteerauksia Raamatusta eikä Raamatun tekstejä väitetty lainvastaisiksi.

Ylen toisen artikkelin mukaan:

Räsänen kertoi, että hän joutuu ottamaan aikalisän päätöksen ja sen perustelujen läpikäymiseen. Hän sanoi kuitenkin harkitsevansa vakavasti valituksen tekemistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Aika yllläri. Pitää lukasta toi päätös ajan kanssa KKO:2026:27. Ainakin vielä tässä vaiheessa artikkelit on vähän sekavia yksityiskohtien kanssa.

Jos Räsänen valittaa EIT:een, tää jatkunee vielä muutaman vuoden.

e. Silmäilin KKO:n lapun läpi, tuomio tuli alkuperäisen pamfletin uudelleenjulkaisemisesta vuonna 2019 valtakunnansyyttäjän syyttämispäätöksen jälkeen, ja niiltä osin missä Räsänen esitti pamfletissa lääketieteellisiä väitteitä, jotka ei pidä paikkansa.

Pamfletin alkuperäinen julkaisu oli tapahtunut lain ollessa erilainen, eikä pamfletti ollut silloin lainvastainen. Laki muuttui vuonna 2011, pamfletti oli julkaistu vuonna 2007.

Räsäsen rikostoveri oli pamfletin julkaisija ja pitänyt sitä saatavilla ainakin vuosina 2011-2022. Se sai siitä tuomion.

Joissain artikkeleissa on lainauksia muistakin Räsäsen kirjoituksista, mut ne syytteet ei menestyny korkeimmassa.

Hallitus ehdottaa ydinaseiden tuontikiellon purkamista, ja SDP vastustaa sitä. Molemmat vetoavat pohjoismaiseen linjaan.

Hallituksen esityksen perusteluissa on vertailtu pohjoismaista lainsäädäntöä. Seikkaperäisen vertailun mukaan Ruotsin, Tanskan ja Norjan lainsäädäntö ei kategorisesti kiellä ydinräjähteiden maahantuontia. Tanskassa maahantuonti on kielletty, jos räjähdettä käytetään vahingoittamistarkoituksessa.

Pohjoismaista poikkeus on Islanti, jossa maahantuonti on lailla kielletty.

Purkamalla lakiin kirjatut rajoitukset Suomi asettuisi lainsäädäntönsä puolesta linjaan Ruotsin, Tanskan ja Norjan kanssa.

Toisaalta Suomelta puuttuu toistaiseksi poliittinen linjaus siitä, että ydinaseita ei rauhan aikana tänne saisi tuoda. Tällaista ei ole tarvittu, koska tuonti on ollut laissa kielletty. Muilla Pohjoismailla on tällainen linjaus.

Keskustelusta näyttää puuttuvan erottelu taktisten strategisten ydinaseiden välillä. Strategisella tuhotaan vihollisen aluetta, taktisella tuhotaan vihollisen joukkoja. Periaatteessa voisi tulla eteen tilanne jossa olisi Suomelle edullista räjäyttää taktinen ydinase Suomen maaperällä tai vesialueella, siellä missä vihollisen joukkoja on. Se että mitään erityistä estettä olla käyttämättä ydinasetta ei ole, pitäisi jo vaikuttaa vihollisen suunnitelmiin. Se että laki kieltää ydinaseet kaikissa tapauksissa avaa mahdollisuuden vihollisuuksiin, jotka olis normaalissa tilanteessa mahdottomia.

Koska taktiset ydinaseet on pienempiä, niiden liikuttelu on helpompaa. Strategiset on suuria ja usein asuu siilossa, pommittajassa tai sukellusveneessä. Kaksi jälkimmäistä voisi olla jossain Suomenkin lähellä, mut jos niiden päämäärä on just tästä itään, me voidaan olla liian vaarallinen alue noiden sijoittamiseen tänne. Taktiset taas menee vaikka F-35:een ja nykyversion tehoa voi säätää. Joten sen voi laittaa pienemmälle, jos sen on tarkoitus päätyä vihollisen valtaamalle omalle maaperälle.

Erikoista tietenkin on et jos on tarkoitus saada Suomi samalle viivalle verrokkimaiden kanssa, miksi meillä on erilainen laki tai linjaus näinkin merkittävästä asiasta. Vielä erikoisempaa on et hallitus havaittuaan virheen, lähti sooloilemaan, sen sijaan et olis vaan yhtenäistänyt Suomen tilanteen verrokkimaiden kanssa.

5/10 hyvä päämäärä, huono toteutus.

Teknologiayritys Jolla pyrkii takaisin puhelinmarkkinoille. Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että se esittelee uutta puhelinmalliaan Barcelonan mobiilimessuilla tänään. Uutta Jolla-puhelinta on yhtiön mukaan ennakkotilattu yli 10 000 kappaletta.

Valmistus olis Salossa, käyttis Sailfish.

Ilmeisesti joku ennakkotilausmahdollisuus on ollut olemassa, mut se päättyi 28.2. Tilauksia tuli Jollan tiedotteen mukaan 10000. Nyt on toinen erä tarjolla hintaan 649€.

Jollan kaupan sivulla on näköjään mahdollisuus tilata, ennakkomaksu 99€, joka vähennetään toimitetun puhelimen hinnasta.

Mielenkiintoista, toivottavasti menee hyvin. Ittellä on android 7 vuoden tuella, ni ei ny oo tarvetta. Mut, toivottavasti noista tulee sit se kolmas valmistaja, Applen ja Androidien lisäksi ni olis sit seuraavalle enemmän vaihtoehtoja.

Kuolinpesien aseiden määrä kasvaa Suomessa voimakkaasti, kun paljon aseita omistavat suuret ikäluokat kuolevat.

Tilanne kuormittaa viranomaisia ja voi lisätä riskiä siitä, että aseita päätyy rikollisten käsiin.

Suomessa on noin 460 000 aseluvan haltijaa ja hieman alle puolitoista miljoonaa luvallista asetta. Suurilla ikäluokilla eli noin vuosina 1945–1950 syntyneillä on eniten ampuma-aseita, ja he alkavat olla kahdeksankymppisiä.

Kuolinpesistä tulee tyypillisimmin vanhoja metsästys- ja sotilasaseita. Erityisesti lyijyhaulikiellon myötä vanhojen haulikoiden arvot ovat romahtaneet.

Tyyppillisesti aseella on arvoa vain sen omistajalle. Ase on osa sen elämää, kavereita, harrastuksia. Kun sellanen heppu kuolee, perijät ajattelee et ase on arvokas, koska tämä niille tärkeä ihminen piti asetta arvokkaana. Todellisuudessa tyypillinen kuolinpesän ase on käytännössä arvoton, ne on vanhoja, ei välttämättä yhteensopivia muuttuneiden lakien kanssa ja käyttöarvoltaankin vähintään tuntemattomia. Erityisesti käyttöarvoa pienentää se että nuoremmat sukupolvet ei välttämättä harrasta mitään mikä liittyy aseisiin, joten vaikka ase olisi käyttökelpoinen, sille ei välttämättä löydy käyttäjää.

Aseilla on omistajalleen tunneside, joko se vituttaa, kun se aina ampuu ohi, tai se oli mukana kun oltiin kavereiden kanssa metsällä tai sen hankkimiseen ja huoltoon on mennyt aikaa ja vaivaa. Kun sitä ihmistä ei enää ole, tunneside katoaa. Joskus perillinen voi ajatella että ottaa ukin tms. aseeseen luvan itselleen ja pitää aseen muistona, joka sinänsä on ihan hyvä. Mut, vois kuvitella et ihmisen muistamiseksi vois tehdä jotain muutakin kuin ottaa mahdollisesti arvottoman aseen säilytyksen kontolleen.

Perillisille helpointa vois olla et aseen omistaja merkkaa testamenttiinsa aseensa arvottomiksi ja ohjeistaa niiden luovuttamisen poliisille tuhottavaksi. Jos joku perillisistä omistaa jo omia aseita, ne on varmasti jo keskustellu mitä jääneille aseille tehdään, mut jos asiassa ei ole omaa kokemusta, tyypilliset kuolinpesään jääneet aseet on vain turha taakka.

Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi, että niin sanottu digieuro voisi olla euromaiden kansalaisten käytössä jo loppuvuodesta 2029.

Silloin euroalueen kuluttajat saisivat halutessaan oman digieurolompakon.

Digitaalisilla euroilla voisi maksaa niin kivijalka- kuin verkkokaupassakin sekä henkilöiden kesken.

Rehnin mukaan kuluttajat voivat käyttää digieuroa EKP:n oman sovelluksen kautta. Todennäköisesti digieurolle voidaan luoda myös oma lompakko kunkin kuluttajan käyttämän pankin sovellukseen.

Euroopan turvallisuuden kannalta digieurossa olennaista on se, että kukaan ulkopuolinen taho ei voi panna maksuliikennettä poikki.

Vähän kahtiajakoiset fiilikset. Yhtäältä ulkopuolisesta riippumaton maksaminen on välttämättömyys. Mut toisaalta, maksujen siirto EKP:n hallitseman toiminnon alle varmaan lisää poliittisia riskejä. Puhumattakaan siitä että noita maksamisia tullaan sit hoitamaan puhelimella, joka on aika varmasti valmistettu Kiinassa.

Se on selvää et rahaliikenne pitäisi olla omissa käsissä. Se poistaa yhden painostuskeinon ja riskin. Tilisiirrot on jo mahdollista tehdä SEPA-järjestelmässä, joka toimii laajalti Euroopassa, ei pelkästään EU:ssa. Joten tämän voisi nähdä jatkumona sille.

Mut, jos järjestelmä tai sen hallinta on EU:n instituutioiden alla, se avaa sisäisen poliittisen riskin. Poliitikot voi lähtee päättää mitä tuotteita ja palveluita digieurolla saa tai ei saa hankkia. Tai ne voi päättää et kansan seuraamaton kuluttaminen on riski itsesään ja tuohon maksuhimmeliin tulee mukana tai leivotaan myöhemmin massavalvonta.

Erityisesti ihmetyttää, et jos tarkoitus on kasvattaa häiriönsietoa, mitä vikaa ihan tavallisessa analogisessa käteisessä on? Sen käyttö ei kaipaa infraa, tunnistamiseen riittää yleensä silmä, pahimmillaan UV-lamppu, eikä sitä tartte tunkea kiinalaisten valmistamaan puhelimeen. Tää näyttää nyt vähän siltä et ääneensanotut riskit vois korjata käteisellä, eikä lähtee kehittämään kallista monimutkaista järjestelmää, joka vain jo olemassaolollaan varmaan luo ihan uusia riskejä.